Sisällysluettelo:
A 401 (a) on liittovaltion, valtion, paikallisten tai heimojen hallitusten työntekijöiden eläkejärjestely. Suunnitelmat luotiin Internal Revenue Code -sopimuksen 401 §: n (a) mukaisesti. Erityispiirteet, edut ja säännöt vaihtelevat suunnitelman tyypin ja työnantajan mukaan.
Rahan ostosuunnitelma
Rahahankintasuunnitelma on maksupohjainen järjestely, joka tarkoittaa sitä, että työnantaja varaa tietyn prosenttiosuuden vuosittain tallettamaan työntekijän eläketilille. Eläke-etu riippuu tilin saldosta eläkkeelle siirtymisajankohtana - talletukset plus sijoitustoiminnan tulos. Työnantaja määrittää maksusäännöt. Rahoituspalveluyrityksen ICMA-RC: n mukaan yleisin skenaario sisältää työnantajien ja työntekijöiden maksuosuudet. Työnantajan maksut voivat olla kiinteä prosenttiosuus työntekijän palkasta tai työntekijöiden maksuosuuksista. Työntekijän maksuosuudet voidaan tehdä joko ennen veroja tai verojen jälkeisinä dollareina suunnitelmasta riippuen. Työntekijä tekee sijoitusvalintoja useista vaihtoehdoista, kuten osakkeista, joukkovelkakirjoista, CD-levyistä ja sijoitusrahastoista.
IRS-säännöt sanovat sinun täytyy aloittaa nostamisen tililtä ikä 70 1/2. Voit myös tehdä peruutuksia, kun poistut työnantajalta, vaikka he voivat joutua verojen alaisiksi. Irtisanomiset ja lainat voivat olla sallittuja, vaikka ne olisivat vielä työllistettyjä, riippuen työnantajan ja IRS: n säännöistä.
Voitonjakosuunnitelma
401 (a) voitonjako-suunnitelma toimii samalla tavalla kuin rahan ostosuunnitelma, paitsi että työnantajilla on harkintavaltaa osallistua siihen. Esimerkiksi työnantaja voi osallistua vuosiin, jolloin voitto ylitti budjettitavoitteet, mutta välttää osallistumista taloudellisesti haastavampiin vuosiin. Rahahankintasuunnitelman tapaan eläkkeelle jäävä hyöty riippuu siitä, kuinka paljon tilillä on - talletukset sekä sijoitustehokkuus. Jotkut voitonjako-ohjelmat mahdollistavat työntekijöiden maksuosuudet, kun taas toiset eivät.
Määritelty etuussuunnitelma
Määritellyissä etuuksissa 401 (a) eläke-etuudet perustuvat tyypillisesti huomioon otettavaan kaavaan ikä, palvelusvuosien ja palkkojen historia. Työntekijät eivät osallistu etuuspohjaiseen järjestelyyn. Heillä ei ole myöskään lupaa sijoitusvalinnoissa. Työnantajat määrittelevät ansaintajaksot ennen kuin työntekijät voivat hakea eläkettä eläkkeelle jäämisen jälkeen.