Islanti ilmoitti, että se tulee olemaan ensimmäinen maa, joka vaatii kolmannen, maaliskuun 8. päivän, todistusta yhtäläisestä palkasta sukupuolesta, seksuaalisuudesta tai kansallisuudesta riippumatta. On myös muita maita, joiden palkka- ja palkka- politiikat ovat tasa-arvoisia - jopa Minnesotalla on yksi, mutta Islannin parlamentti tänä kuukautena esittelee ensimmäisenä sellaisenaan, sillä se tekee pakolliseksi yli 25 työntekijän yrityksille todistetaan, että palkka annetaan työn itsensä ja arvon perusteella.
Islannin tavoitteena on poistaa palkkaero kokonaan vuoteen 2022 mennessä. Emme kuitenkaan saisi olla yllättynyt siitä, että tämä Pohjoismaat asettavat naisten työn tärkeimmäksi ja rikkovat lasikatot. Keskiviikkona oli myös merkintä "Päivä ilman naista", jossa naisia kannustettiin lakkaamaan millä tahansa tavalla, jotta he voisivat saada tietoa tietyistä kysymyksistä, kuten sukupuolten välisestä palkkaerosta. Lokakuussa 1975 90% Islannin naisista lähti lakkoihin ja 25 000 naista meni kaduille protestoimaan naisten oikeuksien puutteesta.
Koulut suljettiin. Yritykset suljettiin. Isät huolehtivat lastenhoidosta ja ruoanlaitosta. Päivä merkitsi sitä, mitä monet pitävät Islannin politiikan valtavana muutoksena, ja aloitetaan matka maailman feministisimmäksi maaksi. Nykyään naiset omistavat 41 prosenttia Islannin parlamentin paikoista, ja Maailman talousfoorumi on sijoittanut Islannin joukkoon sukupuolten tasa-arvoon maailmassa seitsemän vuotta peräkkäin.
Ei siis ole yllätys, että Islanti olisi ensimmäinen maa, joka ottaa käyttöön niin tärkeitä ja välttämättömiä lakeja. Se on ollut naisten oikeuksien johtaja. Toivottavasti ja kovalla työllä muut maat seuraavat Islannin johtoa. Se on myös todiste siitä, että protestit voivat vaikuttaa koko maan näkökulmaan ja luoda ei vain väreitä, vaan vuorovesi aikoo rikkoa lasikatto seuraavien viiden vuoden aikana.