Sisällysluettelo:

Anonim

Talousjohtajat ja analyytikot voivat havaita, kuinka kannattava yritys perustuu kannattavuussuhteisiin. Yhtiö on kannattavaa, kun sen kulut ja muut kustannukset, jotka liittyvät tuotteiden tuottamiseen tai palvelujen tarjoamiseen asiakkaille, ovat pienemmät kuin siihen liittyvät tuotot ja tulot. Yhtiö ei välttämättä tuota voittoa vaan pystyy pysymään liiketoiminnassa jonkin aikaa. Monet kasvuun suuntautuvat perustavat yritykset aloittavat alun perin sijoittajien pääoman perusteella ennen kuin ne ansaitsevat tuloja tai voittoja. Yritys, jolla ei ole voittoa, ei kuitenkaan voi ylläpitää liiketoimintaa pitkällä aikavälillä.

Bruttokate

Kahdeksan suurta kannattavuussuhdetta, jotka mittaavat yhtiön kannattavuutta. Niistä vain neljä voidaan käyttää yksityisomistuksessa. Ne ovat: voittomarginaali, bruttokate, omaisuuden tuotto ja omaisuuden liikevaihto. Loput neljä suhdelukua ovat: osakekohtainen tulos, hinta-tuotto-suhde, voitto ja tuotto yleisillä osakkeenomistajien omavaraisuusasteilla. Voitto- marginaali on nettotulos jaettuna liikevaihdolla, kun bruttokate on bruttokate jaettuna liikevaihdolla. Voitto- marginaalisuhde määrittää kunkin nettomyynnin tuottavan dollarin prosenttiosuuden. Sitä vastoin bruttokate osoittaa yrityksen kykyä säilyttää riittävä myyntihinta, joka ylittää myytyjen tavaroidensa kustannukset.

Varallisuuden tuotto

Sijoitetun pääoman tuotto mittaa omaisuuden yleistä kannattavuutta. Toisin sanoen siinä selvitetään, kuinka paljon tuotettua tuloa tuotetaan jokaiselle dollarin omaisuudelle. Se lasketaan jakamalla nettotulot keskimääräisiin varoihin. Toisaalta omaisuuden liikevaihdon suhde määritetään jakamalla liikevaihto keskimääräisillä varoilla. Suhde mittaa, kuinka tehokkaasti yritys käyttää omaisuuttaan myyntiin. Nämä suhteet voivat vaihdella huomattavasti eri toimialoilla.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos ja tuotto-suhde ovat sijoittajien useimmin käyttämiä taloudellisia suhdelukuja.

Osakekohtainen tulos (EPS) mittaa kunkin osakekannan nettotulosta. Se lasketaan vähentämällä ensin nettotuotot ensisijaisilla osingonjakoilla ja jakamalla tulos keskimääräisillä liikkeellä olevilla osakkeilla. Jos yrityksellä ei ole ensisijaisia ​​osakkeita, jaa sitten nettotulot keskimääräisillä liikkeellä olevilla osakkeilla. Toisaalta hinta-voittosuhde (P-E) määritetään jakamalla osakekurssi osaketta kohti osakekohtainen tulos. Tämä suhdeluku, jota sijoittajat käyttävät eniten, on kannattava kannattavuus. Toisin sanoen P-E-suhde osoittaa sijoittajien odotukset yhtiön tulevasta tulosta ja kasvusta.

Palautus ja palautus

Voitonjako-osuus mittaa osakkeenomistajille jaettujen osinkojen prosenttiosuutta. Se saadaan jakamalla osakkeista ilmoitetut käteisosuudet nettotuloon. Kasvuun suuntautuneilla yrityksillä on alhainen voittosuhde, koska ne säilyttävät tulonsa investoida uudelleen liiketoimintaan. Osakkeenomistajien oman pääoman tuotto lasketaan kuitenkin vähentämällä nettotuotot etuoikeutettujen osakkeiden osingoista ja jakamalla tulos nettotuloilla. Luonnollisesti, jos yhtiö ei ole antanut haluttuja osakkeita, vastaava arvo on kaavassa nolla.

Suositeltava Toimittajan valinta